Oon tässä viime aikoina tarkkaillu tyhmiä pakkomielteitä joita mulla on miljoonia. Nyt mieleen tuli tapa, että kun tapaan uusia ihmisiä, ekana niistä tulee mieleen jotkut julkkikset tai jo aiemmin tapaamani ihmiset. Ehkä tähän asti ihan normaalia, mutta kun mä harvemmin saan ton ajatuksen pois mielestäni ! :D

Esimerkiks noissa Liiku-toimissahan mm. risteilyllä oli Boomtownin Joel eli Donnie Wahlberg blondina, Maria Kuusiluoma vähän nuorempana, Hugh Grant kans vaaleempana.. Uskonnonkurssilla mun takana taas istuu poika joka puhuu ihan samallain ko yläasteen luokkakaveri (ja ei siis ole se :) Antti Tuisku siirty kerran mein kouluun, eilen kaupungilla ajo Kirka vastaan ja tänään se yks suomalainen näyttelijä kysy multa neuvoa koululle koulun parkkiksella. (Ja on muuten ilkee tunne jos ei saa päähän et ketä se on ku joku muistuttaa!) Mä törmäilen julkkiksiin ja ennestään tuttuihin jo melkein liikaaki.
 
Äsken taas totesin et mun on pakko avata jääkaappi ekana ko tulee kotiin. Vaik ois kuinka kiire tai vaikkei ois edes nälkä. Mut ehkä kertoo siitä et kotona yleesä käy vaan nopeeta syömäs enne ko jatkaa matkaa. Nyt kyl matka jatkunu vähä vaikeesti ko tullu aina niin myöhää.

Mun on myös esim. pakko laittaa mikroajastimeen sama aika ko mitä kello näyttää ! Siks ruuat palaa usein. Ja ylipäänsä on pakko mikrottaa kaikkea :P jätski ja keksit on niin paljo parempia.

Jos yöllä herään tai illalla/aamulla en saa unta, mitä tahansa teenki ni en saa kattoa kelloa ! Muuten ei enään uni tuu. Tai ainaki uskon niin, en kyl varmaa koskaan o kelloa kattonu :)

Mä kaipaisin kai terapiaa :D Oon kyl oikeestaa aina halunnukki mennä johki psykiatrille, tuntuu aika mielekiintoselta kaikis ohjelmissa :)
Ja ennenhä mulla ja Annil lähes terapeuttina toimi rumputuntiope Zoltan, joka aina halus kuulla mein ongelmista. Mut nyt ku siellä en enää käy ni tää blogeilu on sijaisena. Sivulliset ehkä joutuu kärsimää mut otetaan riski. Toi Zoltan aina muuten oli ihan niiku Käenpesän Traijan !


Lähi päivinä oon myös pohtinu pieniä asioita joista tulee hyvälle tuulelle. Myös sitä koska mua on viimeks kehuttu tai koska oon ite kehunu muita ! Jumpassa tietty tulee koko aika kannustettua pikkusia, mut muuten kehuminen jääny vähän heikommalle. Jos ei ny lasketa vaatteiden kehumista. Sekin kyl yleensä ilahduttaa ihmisiä. Mut ehkä useemminki tuntee kateutta ko osaa kehua.

Itte en kyl osaa ottaa mitään kehuja vastaan. Ehkä mua kehutaan niin vähä! :) siks en oo tottunu sanoo mitään fiksua tai vaikka kiittämään, yleensä vaan vähä kieltää tai kiertelee juttua.. Mut kehut tuntuu aina yhtä kivoilta !

Tulen myös aina hyvälle tuulelle jos saan jonkun toisen hyvälle tuulelle :) On niin kiva nähdä vaik joku suojatietä ylittävä ilosena kiittelemässä jos autoillessa pysähdyn ja päästän ylittämään.
Toisaalta kaikkii ei voi miellyttää, takana oleva tietty aina hermostuu jos pysäilee, varsinki ko mun tuurillani auto sammuu siihen kohtaa :P

Ihaninta on myös saada ilahduttavaa sähköpostia :) Tai tekstareita. Sellasia viestejä ku muistelee ni alkaa väkisinki hymyillä suu korvissa ! Aina vaikeeta selitellä muille mikä naurattaa.

Myös hyvillä biiseillä on muhun samankaltanen vaikutus. Melkein alkaa jopa heiluun kappaleen tahtiin, vaikka se tietenki soi vaan päässä.

Nyt soi Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Älä mee

Miten niin outo :)

(en vieläkään oikeen halua lähteä italiaan mut mut, lähes pakko.. mut koska nyt haluan hyvän fiiliksen säilyvän luen vaan vanhoja kivoja meilejä ja kieltäydyn ajattelemasta tulevaa :)